jremes

Tekijänoikeuslain muutokset eivät kestä päivänvaloa

Hallitus on valmistelemassa uutta muutospakettia tekijänoikeuslakiin ja OKM tiedoitti asiasta tänään. Luettuani OKM:n tiedoitteen kahvit meinasivat lentää näppikselle, etenkin sopimuslisenssiä koskevan säännöksen muutoksen osalta.

Kyseinen muutos kuuluu kokonaisuudessaan näin:

"Tekijänoikeuslain 26 §:n tarkennuksella vahvistettaisiin sopimuslisenssijärjestelmän oikeudellista perustaa niin, että lain nimenomaisen säännöksen nojalla hyväksytyn järjestön katsottaisiin sopimuslisenssisäännösten mukaisissa sopimustilanteissa edustavan laajennetun kollektiivisen luvan nojalla myös järjestön ulkopuolisia oikeudenhaltijoita. Tämä ei laajenna nykyistä sopimuslisenssijärjestelmää." 

Olenko minä ainoa joka huomaa tässä huutavan epäkohdan? Tekijänoikeusjärjestöjen ulkopuolella on todella suuri määrä oikeudenhaltijoita, ja voisin veikata että moni on jättänyt liittymättä syystä. Syy on nimittäin tekijänoikeusjärjestöjen toimintatapa - ne keräävät yksinoikeuksia teoksiin ja tämän jälkeen tilittävät korvaukset tekijöille. 

Tämä tekijänoikeuslain 26 § muutos tarkoittaisi siis käytännössä sitä, että tekijänoikeusjärjestö voi omia siihen kuulumattoman tekijän teokset ja myöntää kyseiseen teokseen lisenssejä. OKM:n tiedoite ei antanut mitään osviittaa "opt out" - mahdollisuudesta, eli kielto-oikeudesta. Kyseessä lienee siis ns. pakkolisenssi.

Ongelmana on lisäksi se, että moni suomalainen tekijä myy teoksiaan ulkomaisten verkkopalveluiden kautta. Esimerkiksi suomalainen pelimuusikko voi myydä teoksensa Abu Dhabissa sijaitsevalle firmalle Hong Kongissa sijaitsevan verkkopalvelun kautta. Tuossa vaiheessa ainakaan itse en näe siinä mitään järjen hiventä että suomalainen tekijänoikeusjärjestö voisi nyt tulla suomalaisen lainsäädännön perusteella väliin ja myydä tätä samaa pelimusiikkia muille firmoille kysymättä lupaa tekijältä itseltään - etenkään, kun esimerkiksi Teoston rojaltihinnasto voi olla hyvinkin erilainen alkuperäiseen mediataloon verrattuna, puhumattakaan siitä että tekijän (joka ei kuulu ko. järjestöön) on hyvin vaikea saada omiaan ulos. Tästä on hyviä esimerkkejä lähimenneisyydestä: esimerkiksi Teosto otti rahat pelimusiikista, ja jakoi ne omille asiakkailleen

Kolmantena asianhaarana tässä on erityisesti valokuvaukseen liittyvät ns. mallivapaus- ja omaisuusvapaus dokumentit. Yleisesti katsottuna kaupallisessa käytössä olevaan kuvaan pitää liittää mallivapaus mikäli kuvassa esiintyy ihminen - toiseksi, omaisuusvapaus jos kuvassa esiintyy esim. yksityisessä omistuksessa oleva rakennus tai tavaramerkki. Mallivapaus ja omaisuusvapaus on yleensä osoitettu yhdelle taholle, eli kuvan julkaisijalle. Mikäli tekijänoikeusjärjestö alkaa nyt myöntämään lisenssejä kolmansille osapuolille, herää kysymys onko mallivapaus enää voimassa.

Lisäksi tämä kollektiivilisensiointi sotii monen kuva/mediatoimiston (esim. Alamy tai Shutterstock) eksklusiivisuus-sopimuksia vastaan: valokuvaaja tai esimerkiksi freelancer-muusikko kun on voinut allekirjoittaa kuvatoimiston kanssa sopimuksen jossa hän sitoutuu maksua vastaan toimittamaan kuvan vain kyseiselle kuvatoimistolle. Jos suomalainen tekijänoikeusjärjestö nyt pystyy antamaan lisenssejä Suomen lakiin perustuen (sillä ei ole väliä onko ostaja Arabiemiraateissa, Suomessa tai vaikkapa Yhdysvalloissa), joudutaan sopimusoikeudellisiin vaikeuksiin.

En ihmettele yhtään miksi tekijänoikeuslain muutoksia valmisteltiin salassa - tämä pykälä on susi jo syntyessään. Kyseinen muutos kun ei suojele tekijöitä, vaan antaa tekijänoikeusjärjestöille juridisesti tyhjän shekin ylittää valtuutensa. Kyse ei ole tekijänoikeuksista vaan kontrollista.

Vinkkinä amatöörikuvaajille: Suosittelen vesileimaamaan teokset välittömästi ennen kuin julkaiset kyseiset teokset esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vesileima kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan mistä sitä ei ihan heti saa photoshopattua pois. Julkaisuresoluutioksi suosittelen sellaista resoluutiota että kyseistä kuvaa ei voi printtimediassa julkaista - mm. 800x600, 72 dpi. Lisäksi tekijänoikeuksia koskevat tiedot kannattaa laittaa selvästi näkyviin esimerkiksi kuvatiedoston metadataan ja jos tekninen osaaminen riittää, niin steganografinen Copyright-merkintä antaa kuvalle viimeisen silauksen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Rahaa pitää luoda tyhjästä, muuten sitä ei ole.
Rahan ja työn verotus toimii siten, että hinta nousee, mutta muut skimmaavat voitot. Tekijälle jää aina vähemmän, koska hinta nousee
tälläkin verotuksella. Onhan tämäkin samaa maata kuin johdannaiset,ja niistä saatavat voitot. Kaikki byrokratia on sitä tavallaan.

Turha valtion on sitten syyllistää tekemättömyydestä, koska ensin
asettaa maksut liian korkeaksi. Tätä yhtälöä ei voi kontrolloida,
inflaation syödessä todellista työn arvoa.
Systeemi on siis tulosta rahasysteemin toimimattomuudesta, tilkkutäkkipaikkausta, kestää minkä kestää...

Näiden sääntöjen laatijat elävät niiden tuloista, tai kasvavasta velasta.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Olet oikeassa, tässä on kyse tietyn laisesta korporatismista. OKM kun antaa muutamalle valtuutetulle organisaatiolle valtuudet kerätä rahaa ja lisensioida muiden teoksia ilman alkuperäisten oikeudenhaltijoiden suostumusta. Voisin veikata että aika monessa kustantamossa paukkuvat shampanjapullojen korkit tällä hetkellä.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Jos tekijänoikeuksia hallinnoidaan korporatistisesti, niin mitenhän asiat on omistusoikeuksien osalta? Libertaarien olisi hyvä alkaa pohtimaan näitä oikeudellisia kysymyksiä vähän laajemminkin. Kapitalistisessa vapaudessa yksilöiltä viedään lopulta kaikki valta. Oikeus on vain kuluttaa, ja kohta ei ehkä sitäkään.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #5

Ongelmahan on nimen omaan siinä että Opetusministeriö (lue: valtion viranomainen) on tieten tahtoen mennyt antamaan muutamalle harvalle ja valitulle organisaatiolle liikaa valtaa. Ns. teostomafialla ei olisi noin merkittäviä valtuuksia ilman että valtio olisi antanut niitä tekijänoikeusjärjestöille. Monessa Suomea huomattavasti kapitalistisemmassa maassa ei laajennettua kollektiivilisensiointia ole ollenkaan. Kyseessä on siis sosiaalidemokraattien ja korporatistien likainen salajuoni.

Alun perin tekijänoikeuksia ei hallinnoitu alkuunkaan korporatistisesti vaan tekijällä oli päätäntävalta teoksiinsa ilman että mikään järjestö olisi päässyt siihen väliin. Sitten tuli Lex Karpela, joka antoi tekijänoikeusjärjestöille ylisuuret valtuudet ja nyt valtio haluaa (lobbareiden tukemana) lisätä niitä entisestään.

Minulla ei ole mitään kollektiivilisensiointia vastaan niin kauan kun ne ihmiset joiden teoksia kollektiivilisensioidaan, ovat antaneet erillisellä sopimuksella siihen suostumuksensa. Mikäli tekijä ei taas ole allekirjoittanut ko. paperia, ei tekijänoikeusjärjestöllä kuuluisi olla mitään sanavaltaa hänen teoksiinsa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Aloitteen ongelmakohdat, erityisesti ehdotusten sisäiset ristiriitaisuudet, ehdotusten yhteensopimattomuus voimassa olevan lainsäädännön kanssa ja vaikutusten arviointi, ovat niin merkittäviä, että niitä ei voi paikata sivistysvaliokunnan mietinnössä laajallakaan asiantuntijakuulemisella."
http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/10/08/tahanko-...

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Lauri: Tässä ei ole kyse "Järkeä Tekijänoikeuslakiin" - aloitteesta, joka on aivan eri asia. Kyseessä on hallituksen oma muutosesitys, joka on luettavissa alla olevasta Internet-osoitteesta.

http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi...

Toimituksen poiminnat